Pula-ajan superruokaa - lotta Karvisen mustikkapiirakka
Pula-aikana tuli omavaraistalous tutuksi kaikille. Kaikkea mahdollista syötäväksi kelpaavaa kerättiin luonnosta, kasvatettiin itse ja säilöttiin. Erilaisia säilöntäohjekirjasia julkaisivat monet eri tahot Marttaliitosta Maatalousnaisiin. Ruoka muuttui paikoin hyvin kasvispainotteiseksi, kun puutarhan hyötykasveja ja metsän antimia kuten sieniä käytettiin laajalti. Voikukan juuria käytettiin muhennoksiin, nokkosta ja saviheinää suoraan ruoassa, mutta myös jauhettuna leivässä. Juuresten sijaan syötiin välillä koiran- ja vuohenputkea. Lihaa oli tarjolla vähän ja harvoin.
Marjoja on kautta aikojen käytetty runsaasti hyväksi suomalaisessa ruokataloudessa, mutta erityisen suuren merkityksen marjavalmisteet saivat pula-ajalla. Suomen luonnossa kasvavista 50 erilaisesta marjalajista muodostui merkittävä ravinnonlisä muuten niukkaan ruokavalioon. Joukossa olivat muiden muassa tutkitusti terveysvaikutteiset puolukat, mustikat, lakat, vadelmat, karpalot ja pihlajanmarjat. Pula-aikana marjoja poimittiin talkootyönä ja tärkeään työhön osallistuivat lähes kaikki vauvasta vaariin.
Marjatalkoot
Pula-ajan talkoohenkeä ulotettiin tarkoituksenmukaisesti myös yhteiskunnan nuorimpiin. Talkoot saattoivat toimia keräyskilpailuina, joita vauhditti usein paikkakuntien keskinäinen kilvoittelu. Talkoosuoritukset merkittiin erilliseen talkookirjaan ja palkinnoksi saatettiin saada keräysmerkki. Kilpailu eri kuntien ja kylien välillä oli ankaraa, sillä palkintoja himoittiin suuresti. Parhaiden kuntien edustajat saivat talkoovuoden päättyessä kunniapalkinnot itseltään presidentiltä Risto Rytiltä tai Suomen Marsalkka Mannerheimilta. Vuonna 1942 järjestettiin myös Suomen ja Ruotsin välillä marjanpoimintakilpailu. Suomalaiset keräsivät yhteensä huimat 6 841 000 litraa marjoja ja voittivat kilpailun.
Lotta karvisen mustikkapiirakka
- 200 g keitettyä perunaa ( 4-5 kpl )
- 100 g vehnäjauhoja
- 0,5 dl kylmää vettä
- 1 rkl sokeria
- 0,5 dl sulaa voita
- 1 tl leivinjauhetta
Perunat muhennetaan, joukkoon lisätään vesi, sulatettu voi, vehnäjauhot ja leivinjauhe. Taikina sekoitetaan puukauhalla hyvin ja tasaiseksi. Taikina taputellaan leivinpaperin päälle noin 20 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Reunat hyvä jättää hiukan pohjaa korkeammalle, jotta mustikat asettuvat kauniisti. Pohjan päälle levitetään survottuja mustikoita noin 250g.
Viimeiseksi ripotellaan vielä 1 rkl sokeria. Paistetaan 175 asteessa, reilu puolisen tuntia tai kunnes reunat ovat kauniin ruskeat. Nautitaan jäähdytettynä.
