Vyöllä keikkui terävä kaveri – lottapuukoista

Vyöllä keikkui terävä kaveri - juttua lottapuukoista

Puukkojen valmistuksella Suomessa on pitkä historia, ja maassamme on ollut useita puukkovalmistajia. Puukot tulivat Suomessa muotiin 1920-luvulla, Tuolloin perustettiin myös monia isänmaallisia järjestöjä, kuten IKL eli Isänmaallinen kansanliike, Lapuan Liike ja Akateeminen Karjala-seura. Näihin järjestöihin liittyen valmistettiin puukkoja, joista monet on tehty puukkojen valmistuksesta tunnetulla Kauhavalla. Siellä toimivia puukkoyrityksiä oli mm. Iisakki Järvenpää ja Joel Viinikka. Kauhavalta löytyy nykyään myös puukkomuseo.

Lottajärjestökin ryhtyi lottapuukon valmistukseen, vaikka lottien virallisiin varusteisiin ei kuitenkaan kuulunut puukkoa. Järjestön toiminnan varhaisessa vaiheessa jotkut lotat saattoivat kantaa puukkoa nahkavyöllä roikkumassa. Myöskään nahkavyö ei kuulunut virallisesti lotta-asuun.

Kuvassa lottia ja kansliahenkilökuntaa Vuokkiniemessä Uhtualla jatkosodan aikana. Oikeassa reunassa alarivissä seisovalla lotalla on lottapuvun lisäksi yllään nahkavyö ja siinä roikkuva puukko. Kuva: Lottamuseon kokoelmat.

Varoittava esimerkki

Lotta Svärd -lehden numerossa 9-10/1944 kirjoitetaan ohjeita kenttälottien pukeutumisesta. Juttuun on lisätty ohessa oleva piirroskuva ja teksti:

Hame melkein polviin, hihat käärityt, kaulus avoinna, nahkavyö, josta riippuu puukko, ja rinta täynnä kaikenmoisia riippuvia sydämenkuvia ym. merkkejä, päässä kirjava huivi vallattoman tukkakuontalon yllä, sukat rullalla – mikä tässä olennossa muistuttaa lottaa?!

Piirros varoittavasta esimerkistä Lotta Svärd -lehden numerossa 9-10/1944.

Partiopuukkomalli

Lotta Svärd -aiheisia puukkoja tehtiin ainakin partiopuukkomallista, joka poikkesi jonkin verran perinteisestä suomalaisesta puukkomallista. Partiopuukkoja valmistettiin esimerkiksi Kauhavan seudulla ja Lapualla.

Partiolaispuukolla oli myös oma tuppimallinsa. Nahkatuppi oli vain terän peittävä ja reunoilta ommeltu. Yläosassa oli nahkaremmi, joka lukitaan puukon pään ympärille nepparilla. Tupessa saattoi olla koristeena nahkatupsut. Tupessa oli metalliset reunapalat, jotka estivät puukon läpimenemisen tupesta. Tupessa oli lisäksi kaksi viillosta, joiden läpi sen saa kiinnitettyä esim. vyöhön.  Tupessa saattoi olla kuvattuna myös partiolaisten tunnus, partiolilja.

Puukot lottatunnuksella

Lottamuseon kokoelmiin kuuluu puukkoja, joista osassa on varteen kaiverrettuna Lotta Svärd -järjestön tunnus. Lotta Svärd -tunnuksella koristelluilla puukoilla on monia yhteisiä piirteitä.

Puukon varsi on kaksivärinen, ja järjestön tunnus on kaiverrettu ylempään osaan. Pään väritys oli yleensä sinivalkoinen – tosin Lottamuseon kokoelman puukoista tämä pätee vain yhteen puukkoon. Varren materiaali oli yleensä drolooni, muovin kaltainen aine, johon on helppo kaivertaa. Kahvan ylä- ja alaosassa on ohut kaksivärinen raidoitus.  Lisäksi partiolaispuukkomallissa oli kahvan ja terän välissä väistin eli sormisuoja. Puukon tekijä ja/tai valmistuspaikka on kaiverrettu koukeroisin kirjaimin puukon terään.  Museon kokoelmista löytyvien puukkojen valmistaja on joko Iisakki Järvenpää tai Joel Viinikka, jotka molemmat ovat Kauhavalta. Iisakki Järvenpää oli itseoppinut puukonvalmistaja, joka perusti puukkotehtaan vuonna 1904. Iisakki Järvenpää Oy on edelleen toiminnassa Kauhavalla.